Poliittinen Islam

Poliittinen Islam eli islamismi eli Medinan Islam

Poliittinen Islam kuuluu globalisaatio.fi sivuston fokusalueisiin. Se on kaikkein keskeisin niistä ilmiöistä, jotka haastavat liberaalit arvomme ja niihin perustuvan elämäntapamme. Alkeellisena ja erittäin autoritaarisena uskontona Islam ei ole kovinkaan kiinnostava. Jumalan olemassaolon metafyysiset Political Islam 1tarkastelut jätetään yllä mainitun mukaisesti filosofeille ja teologeille. Analyysi tai kritiikki ei myöskään kohdistu muslimeihin. Ihmisoikeudet koskevat kaikkia ihmisiä, mutta ideoilla tai ideologioilla ei ole eikä tule olla mitään suojaa – ei varsinkaan silloin kun ne pyrkivät suoraviivaisesti vaikuttamaan omaan elämäämme. Poliittinen Islam on se, jonka kohdalla ei tule säästellä paukkuja.

Aktivoiduttuaan Islamin julistajana Muhammed vaikutti ensimmäiset 13 vuotta Mekkassa. Täällä hän oli puhtaasti uskonnollinen johtaja, joka saarnasi yliluonnollisten ilmestysten hänelle paljastamaa uutta uskoa. Tuon 13 vuoden aikana hän sai käännytettyä seuraajikseen noin 150 henkeä eli reilut 10 henkeä vuodessa eli noin yhden ihmisen kuukaudessa. Ei järin tehokasta lähetystyötä.

Tuon jälkeen Muhammed vaihtoi paikkakuntaa ja tyyliä. Medinassa vietetyn 10 viimeisen vuoden aikana hän sai Islamin seuraajien joukon räjähdysmäiseen kasvuun. Miten? Ryhtymällä poliittiseksi ja ennen kaikkea sotilaalliseksi johtajaksi. Muhammed osallistui noiden kymmenen vuoden aikana henkilökohtaisesti noin sataan sotilasoperaatioon. Siis uusi taistelu joka kuukausi. Islamin asema maailmassa tänään perustuu hyvin pitkälle Medinassa alkaneeseen valloitussodan perinteeseen. Uskonnollisena liikkeenä Islam ei ollut sen kummoisempi kuin muutkaan jo tarjolla olleista vaihtoehdoista, minkä Muhammedin myyntipuheen heikko teho Mekkassa hyvin osoitti. Mutta Mekkaan Muhammed kyllä palasi – miekka kädessä ja valloittajana. Ja niin mekkalaisistakin tuli muslimeja.

Islam on siis dualistinen. Mekkan Islam on sen uskonnollinen osuus, Medinan Islamissa kyse on politiikasta ja valloitussodasta. Myös Koraani jakautuu näihin kahteen. Niin sanotut maltilliset muslimit omaksuvat Islamista ja Koraanista vain Mekkan osuuden. Mutta todellisuudessa Islam sisältää molemmat osat. Silloin tällöin esitettyyn kysymykseen ”Is Islam a religion of peace?” ei dualimin vuoksi ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Mekkaversio on rauhallinen, mutta medinaversio on jotain ihan muuta. Poliittisen Islamin tutkija Bill Warner vertaa tilannetta valon dualismiin: valolla on sekä aalto- että hiukkasluonne, mikä selvisi lopullisesti vasta kvanttifysiikan myötä. Yksittäisten muslimien uskomuksissa ja tekemisissä on paljon hajontaa, mutta Islamin todellista luonnetta ei voi johtaa ihmisten tulkinnasta tai uskonnon harjoittamisesta; se tulee johtaa uskonnon määrittelevistä kirjoituksista. Ja erityisesti Islamin kohdalla nuo kirjoitukset ovat normatiivisia: Koraanin sanotaan olevan täydellinen ja virheetön kuvaus Allahin tahdosta. Mikäli luonteen määrittelyn lähtökohdaksi otettaisiin syyt levinneisyyden taustalla, kiteytyisi Islamin olemus brutaaliin valloitussotaan, mistä ISIS antaa parhaillaan mallia.

Keskeinen osa islamilaista järjestelmää on Sharia-laki, joka määrittelee Islamin uskonnolliset arvot. Tuon lain tulee islamistisen katsantokannan mukaan koskea viime kädessä kaikkia vielä elossa olevia ihmisiä. Toisin sanoen, poliittisen Islamin kannattajien mukaan valtiot, eli lopulta koko maailma, tulisi saattaa Sharian alaisuuteen.

Kuten muslimien kohdalla, myös islamistisiksi kutsuttavien liikkeiden kirjo on laaja ja ulottuu spektrin reunasta toiseen. Toisessa reunassa vaikuttavat konservatiiviset puolueet, toisessa vastaan tulevat jihadistit, jotka pitävät väkivaltaa oikeutettuna keinona levittää Islamia. Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin sanoi von Clausewitz. Vaikka hän oli preussilainen, voi hänen sanomaansa soveltaa sellaisenaan jihadiin poliittisen Islamin jatkumona. Saman voi lukea myös suoraan Islamin kirjoituksista. Islamia on historiallisesti pyritty laajentamaan esittämällä ei-islamilaisen alueen väestölle kutsu kääntyä Islamiin. Jos tuosta kutsusta on kieltäydytty, on kutsun esittäjällä ollut velvollisuus julistaa pyhä sota eli jihad aluetta vastaan. Muhammedin kuukausirytmillä ei ehkä tosin aina ehditty odottaa vastausta.

Poliittisen Islamin ytimessä vaikuttaa Muslimiveljeskunta, joka perustettiin liberaalin islamilaisuuden kritiikiksi Egyptissä 1900-luvun alussa. Muslimiveljeskunta käyttää mottonaan ”Koraani on perustuslakimme.”

Islamismi-sanalla viitataan myös moderneihin poliittisen Islamin muotoihin, jotka ovat syntyneet vastustamaan maallistumiskehitystä ja alkaneet vaatia paluuta alkuperäiseen oikeaoppiseen islamiin. Jihadistinen ISIS on tästä äärimmäisyydessään selkeä ja siksi hyvä esimerkki, joka ei kuitenkaan jää ainoaksi: Gad Saad luettelee satiirisessa esityksesään 43(!) ISIS:iin rinnastuvaa ryhmää. Elämme vaarallisessa maailmassa.

Edellä kuvatun mukaisesti globalisaatio.fi ei juurikaan käsittele Islamia uskontona tai muslimeja uskovaisina. Mutta Islamin dualismiin kätkeytyvä pirullisuus onkin tässä: Kun Mekkan Islam muuntuu Medinan Islamiksi, tulee siitä ongelma. Kun Mekkan Koraaniin tukeutuva muslimi löytää Medinan Koraanin ja alkaa esittää Sharia-pitoisia vaatimuksiaan ympäröivälle yhteiskunnalle, on meillä käsissämme konflikti. Tai kun maahanmuuttajan tyttärenpoika alkaa etsiä juuriaan ja päätyy äärimmäisiin johtopäätöksiin jihadin oikeutuksesta, olemme suurissa vaikeuksissa. Näyttää ikävä kyllä siltä, että Islam on kuin virus, jolla on kyky mutatoitua hyvin haitalliseksi tai jopa tappavaksi. Ainoaksi todelliseksi ratkaisuksi näyttäisi jäävän viruksen poistaminen kokonaan. Rokotukseksi käy vain Suuri Keskustelu.

Katso myös Muslimit, Islam, Sharia, Muslimiveljeskunta, JihadSuuri Keskustelu.