Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Soturi

Sosiaalisen Oikeudenmukaisuuden Soturi (SOS) on karikatyyri, joka keskittyy ryhmien väliseen oikeudenmukaisuuteen. SOS reagoi tunteella ja käyttäytyy usein hysteerisesti havaitessaan (omasta mielestään) epäoikeudenmukaisuutta. SOS näkee sosiaalisia epäkohtia kaikkialla, mutta erityisen herkkänä hän on heikommassa asemassa olevien vähemmistöjen oikeuksille. Tyypillinen SOS-lausahdus onkin tämän kaltainen: Sinä olet valkoinen heteromies, sinä olet riistäjä ja pahantekijä eikä sinulla ei ole edes oikeutta kommentoida tätä asiaa. Sensuuria vaatiessaan soturi tulee polkaisseeksi taantumuksellisuuden miinaan – hänestä tulee ei-liberaali. SOS-käyttäytyminen nojaa voimakkaasti identiteettipolitiikkaan, jolloin todellisilla sanomisilla tai tekemisellä ei ole merkitystä – vain identiteetillä eli ihmisten luokittelulla on merkitystä.

SOS-ilmiö on hyvin haitallinen kun tavoitteena on poliittisen Islamin uhan torjuminen. Tämä johtuu siitä, että SOS-soturi on hysteriassaan täysin kyvytön tekemään eroa ideoihin kohdistuvan asiallisen kritiikin ja ihmisiin kohdistuvan asiattoman mollaamisen välillä. Äärimmillään kyse on siitä, että Jihadistisen terrrorismin kritisointi saa soturin varpailleen – ettei nyt vaan mollattaisi vähemmistössä olevia muslimeja. SOS-soturin ajatusprosessit ja käyttäytyminen ovat rationaalisuuden vastakohta – ne ovat voimakkaan epärationaalisia.

Social Justice Warrior

SOS-ilmiön taustalla vaikuttaa erityisesti poliittisen vasemmiston taipumus käsitellä kaikkia yhteiskunnallisia ilmiöitä ryhmien välisenä ja oikeudenmukaisuutta korostaen. Poliittiselle vasemmistolle on myös tyypillistä, että asioiden käsittelyssä unohtuu kokonaan yksilönvapaus ja yksilön oikeudet. On siis täysin mahdollista, että feministisesti orientoitunut SOS-soturi tulee puolustaneeksi muslimien oikeutta silpoa pikkutyttöjä. Käytännössä tuki tuolle toiminnalle ilmenee hiljaisena hyväksyntänä. Osana monikulttuurisuuden ihannointiaan SOS-feministi ei jää miettimään mitä asia tarkoittaa nuorten naisten kannalta. Kaikkein epäloogisin joukko onkin juuri SOS-feministit, joiden mielipiteitä ja käyttäytymistä ohjaava moraalinen koodisto jää meille sivustakatsojille täydelliseksi mysteeriksi.

Sosiaalipsykologian professori Jonathan Haidt kuvaa tarkkanäköisesti kuinka SOS-soturi, mukaan lukien harhautunut feministi, päätyy sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaaliessaan vain lisäämään epäoikeudenmukaisuutta. Tämä tapahtuu kun soturi ei osaa tehdä eroa korrelaation ja kausaliteetin (syy-seuraussuhteen) välillä. Ja on tottakai selvää, että monet SOS-soturit eivät yritäkään olla missiossaan tieteellisesti tarkkoja, vaan ainoastaan voimakkaan tarkoitushakuisia.

Paul Joseph Watson tarjoaa oman – hieman ilkeän – ehdotuksen syiksi SOS-käyttäytymiseen. Vaikka tyypillinen SOS-soturi onkin melko nuori ja vasta opettelemassa moraalisen kompassin käyttöä, ansaitsee hänen hölmöilynsä suorasukaisen pilkallisen kritiikin.

Katso myös Identiteettipolitiikka, Monikulttuurisuus, Taantumuksellinen Vasemmisto, Moraali.